torstai 7. elokuuta 2014

Ensimmäinen työpäivä

Moikka!


Yö tuli nukuttua melko hyvin, olin jo valmiiksi niin väsynyt, etteivät raudat häirinneet. Töihin lähtö jännitti hieman, lähinnä miettien, että mitä työkaverit sanovat ja mitä syön töissä. Olen asiakaspalvelualalla töissä, joten olen koko ajan ihmisten kanssa kasvotusten tekemisissä. Kaikeksi yllätyksekseni kukaan työkaveri ei huomannut rautojani, ennen kuin sanoin asiasta (tai sitten eivät vaan kehdanneet kysyä, että mikä sun suuta vaivaa, kun se on tolla tavalla törröllään).

Kesken työpäivää alkoi särkeä suuta, joten ibuprofeenia nassuun. Syöminen ja sitä kautta jaksaminen oli työpäivän haasteellisin juttu: eväänä töissä minulla oli vain mansikka-vaniljajogurttia ja juotava jogurtti. Lounastauolla yritin syödä pienen banaanin leikkaamalla sen noin sentin siivuiksi, mutta pelkästään puolikkaan banaanin syömiseen tuhraantui 20 minuuttia (!). Loput jäi syömättä. Lienee siis sanomattakin selvää, että mitään ei pysty pureskelemaan eikä mikään saa osua hampaisiin, sen verran arkoja kavereita ovat. Pitää muistaa, kipu tarkoittaa, että ne liikkuvat... asiakkaiden kanssa puhuminen meinasi välillä olla jopa vaivalloista, kun yritän koko ajan saada pidettyä ylähuulen rautojen päällä niin, ettei se jäisi tyhmästi jumiin niiden taakse. Näin ollen puheesta tuli välillä jopa vähän sössöttämistä, mutta kivullakin oli tekemistä asian kanssa. Työkaveri taisi vähän sääliä, sanoi että näyttää vähän vaivalloiselta tuo puhuminenkin.

Ennen kotiin menoa kävin kaupassa pyörimässä ja miettimässä, mitä ruokavaliooni voisi kuulua näinä herkkinä ja hellinä aikoina. Onneksi sain ahaa-elämyksen - hernekeitto!! Sitä heti neljä purkkia ostoskoriin ja eteenpäin. Hieman banaania, että saa tehtyä smoothieita ja riisipuurokin näytti siltä, että sitä voisi pystyä syömään. Ja tietty lisää jogurttia. Mielessä on käynyt tietty upean pihviaterian kokkaaminen ja koko komeuden heittäminen blenderiin. Uskon kuitenkin, että blenderistä löytyvän lihaperunasalaattipyreen väri voisi olla melko luotaantyöntävä.

Raudat ovat koko ajan mielessä, ei mene sekuntiakaan etten tiedostaisi niiden olemassaoloa. Varsinkin, kun alarautojen kiinnikkeet yrittävät työntyä alahuulestani läpi... tai ainakin tuntuu siltä. Illalla pyöräytin extra-aikaista aamuvuoroa varten smoothien valmiiksi, johon tuli seuraavia aineksia

- 1 banaani
- hunajamelonia pari siivua
- ¼ avocadoa
- loraus appelsiinimehua
- pari jääpalaa

Tästä kombosta tuli sekä hyvänmakuinen että sopiva koostumukseltaan! Eikä yhtään lisättyä sokeria. Olen aina ollut kova makean perään, ja jos olen marjasmoothieita tai vastaavia tehnyt, sokeri on aina mukana. Tässä hunajameloni ja appelsiinimehu toimivat täydellisesti makeuttajina, namnam. Täytyy ostaa maitorahkaa seuraaviin satseihin, niin saa vähän proteiinia sekaan (ellen heitä sinne hieman pihviä).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti